Jos kiinnostuit jostain tekemästäni työstä, otathan yhteyttä O.K@hotmail.fi. Tilaustöitä voit myös kysellä. Ethän kuitenkaan kopioi kuviani ja tekstejäni ilman lupaani, kiitos! Blogini saat linkittää omaasi ja siitä kovasti ilahtuisinkin, jos niin teet -erityisesti jos olet lainannut ideoita blogistani! :) Ja jätäthän käynnistäsi kommentin: ne ilahduttavat päivääni suuresti!



sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Kankaiset servetit


Äitini teki nämä servetit minulle, toiset jouluun ja toiset muuhun juhlavampaan käyttöön. Ja teki muuten itselleenkin ja siskoillenikin. Jokaiselle siis 12 kappaletta... Kyllä siihen työtunti jos toinenkin hurahti. Saimme itse valita tuon kuvion tuohon. Äidillä oli useampia vaihtoehtoja itsellään valmiina. Minusta nämä ovat todella kauniit. Nuo punaisten servettien kankaat on värjätty punaisella värillä, mutta helpompaa olisi tietysti, jos kangas itsessään olisi ollut punaista, niin tarvitsisi pestä käsin. Ja kyllähän nämä servetit menisi myös ruokailutabletteina..

"Onnea on energisyys."

lauantai 27. helmikuuta 2010

Ilmoitustaulu

Omatekoisen ilmoitustaulun saat tehtyä todella helposti ja kätevästi laminoimalla. Itse käytin tuollaista enkeli -kirjoituspaperia, mistä tykkään, ja vain laminoin sen, niin johan oli valmista. Tuo minulla on keittiössä jääkaapin ovessa. Koristeena lisäksi enkeli -magneetti ja alapuolella sinitarralla kiinni kynä, millä voi kirjoittaa. Teksti pyyhkiytyy tosi helposti pois rätillä tai talouspaperilla.

Laminoida voi myös kauniita servettejä ja tehdä niistä vaikka pöytäliinoja tai ruokailutabletteja. Itse olen laminoinut prässättyjä syksyn lehtiä tableteiksi. Jos lehdet leikkaa irti, saa niistä myös kivan mobilen lapsille tai voihan niitä laittaa ikkunaan koristeeksikin.

"Onnea on kauniit, pitkät ripset."
(Tämän olen kirjoittanut joskus teininä, kun tuo meikkauspuoli on alkanut kiinnostaa..)

perjantai 26. helmikuuta 2010

Entisöidyt piirongit

Siis ensiksikin tuo sana piironki näyttää ja kuulostaa ihan hullulta, kun sen kirjoittaa ylös.. Äitini on hionut näistä molemmista huonekaluista vanhat maalit pois. Siinä oli kova homma. Toinen noista oli ainakin ennestään karmean vihreän värinen. Ja sitten se lakkasi ne. Vielä yksi samantyylinen kaappi odottaa entisöintiä. Nämä kaksi ovat meillä evakossa vanhempieni talon rakennusprojektin ajan. Sitten joskus saamme kuulemma jokainen tyttö (meitä on kolme siskoa) yhden omaksi. Minusta tämä alemmassa kuvassa oleva on varsinkin tosi kaunis. Ilolla otin ne meille evakkoon. Mitenkähän niistä raaskii luopua?! Molemmat piirongit ovat siis isäni lapsuudenkodista peräisin.

"Onnea on valokuvat: niiden ottaminen, katsominen, saaminen, antaminen, kiinnittäminen albumiin ja tekstien kirjoittaminen kuvien alle sekä skräppääminen."

torstai 25. helmikuuta 2010

Kirppisblogi?!

Yritin eilen koko päivän välillä käydä tätä tekstiä lisäämässä tänne, mutta ei jostain syystä onnistunut. Tuossa pari päivää sitten eksyin jonkun kirppisblogiin. Tämä oli minulle aivan uusi asia. Oikein hauska idea! Saa varmasti kätevästi myytyä omia tuotoksiaan, jos on taitoja. Omista taidoistani en ole nyt niin varma, mutta koska rakastan korttien tekemistä, niin olen monesti miettinyt, että saisikohan niitä jossain myytyä. Siksipä ajattelin nyt kysyä teiltä lukijoilta, että olisiko mitään järkeä tehdä oma kirppisblogi, jossa olisi kuvia tekemistäni postikorteista (ainakin näin alkuun ehkä vain niistä)? Jos jotain kiinnostaisi joku kortti, voisin tilauksesta niitä väsätä enemmänkin. Jemmaan niitä en viitsi tehdä, jos ei kukaan sattuisi ostamaankaan.

Mutta onko tällaiselle idealle mitään menekkiä? Mieheni arveli, että monet tekee niin kuin minä eli käyvät lukemassa toisten blogeja ja ottavat sieltä ideoita, mitä tekevät sitten itse.

Ja mikä olisi sopiva hinta kortille? Mitä sinä olisit valmis maksamaan käsintehdystä kortista?

"Onnea on hyvät elokuvat."

tiistai 23. helmikuuta 2010

Maailman kartta


Sain isosiskoltani tällaisen idean ja päätin itsekin toteuttaa sen. Ostin maailman kartan, jonka laitoin nastoilla kiinni ilmoitustauluun. Noin isot ilmoitustaulut olisi maksanut tosi paljon, mutta minä sain tuon ilmaiseksi, kun Nordean Joroisten konttori oli heittämässä niitä roskiin. Kovin tarkasti tauluneulat ei kuvista näy, mutta olen siis merkinnyt tauluneuloilla kaikki kaupungit, missä olemme matkustaneet. Punaisilla neuloilla omat reissuni, sinisellä mieheni matkat ja vihreällä sellaiset, missä molemmat ovat käyneet joko yhdessä tai erikseen.

Kartasta on ollut mukava katsella, missä sitä on tullut käytyä ja missä sitä haluaisi seuraavaksi käydä ja mihin päin maailmaa suurin osa matkoista on sijoittunut. Kartta on ollut meillä sellaisen huoneen seinällä, missä oli "punttisali" ja kuntopyörä yms., mutta nyt kun sekin huone muuttui lastenhuoneeksi, jouduin ottamaan kartan pois seinältä enkä löydä sille mitään paikkaa, mihin voisin sen siirtää. Mihinkään kovin näkyvälle paikalle sitä en halua, ei se niin hieno ole. Jos en muuta keksi, niin laitan sen sitten vaikka varaston seinälle tai jotain.. heh.

"Onnea on kannustus."

maanantai 22. helmikuuta 2010

Simpukkatuulikello/mobile

Äitini tekosia jälleen. Simpukat on kerätty ulkomailta, niihin on porattu pienet reiät ja ripustettu roikkumaan pyöreään metallikehikkoon, mistä puhuin aiemminkin. Eli vanhasta lampunsuojuksesta leikattiin pyöreä osa ja maalattiin valkoiseksi. Mukana myös minisimpukoita, jotka ovat joskus muistaakseni toimineet kaulakoruna.

"Onnea on tyytyväisyys itseen."

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Kattokruunun koristeet


Kattokruunu tuntui orvolta, joten lisäsin sinne kynttilämansetit ja muutakin koristetta. Mansetit on tullut tehtyä omiin häihin. Ostin Tiimarista tuollaista helmillä koristeltua rautalankaa, leikkasin pätkiksi ja pyörittelin manseteiksi. Samanlaiset oli häissä servettien ympärillä.

"Onnea on hyvä tulos koulussa."

lauantai 20. helmikuuta 2010

Paperista tehtyjä koristeita



Tälläiset väsäsin ennen joulua. Olisko ne vaikka lumihiutaleita? Ajattelin kyllä tehdä pation oven ikkunaan pieniä tollaisia värillisestä paperista. Ne voisi olla vaikka kukkia sitten. Ajattelin peittää koko ikkunan niillä ja sitoa ne jollakin tavalla yhteen, kuin verhoksi. Puisen sälekaihtimen ostamista olen siihen suunnitellut ajat sitten, mutta juuri sen kokoista ei ole kaupoissa tullut vastaan ja se ikkuna on vähän orvon näköinen, kun siinä ei ole mitään.

Olen näitä koristeita nähnyt joskus töissä jättikokoisena. Tarkoitus oli kysyä, miten niitä tehdään, mutta jäi sitten aikomukseksi. Onneksi äitini sitten näki tämänkin koristeen teko-ohjeen jossain ja valaisi minua asialla. Tekeminen on tosi yksinkertaista. Paperia vaan leikellään tietyllä tavalla ja teipillä / nitojalla kiinnitetään yhteen.

"Onnea on mielekkäät ja yllättävät puhelinsoitot."


perjantai 19. helmikuuta 2010

Mobile

Tein tällaisen hyvin yksinkertaisen mobilen tyttöni sängyn yläpuolelle jo ajat sitten. Nuo kukka-kuviot tuli muistaakseni Napero-kerhon postissa. Minä vaan leikkasin ne irti ja laminoin. Laitoin ne ihan aluksi kiinni omaan pyöreään metalliseen "kehykseensä" (taas on sanat kateissa). Se kehys oli leikattu irti vanhanajan lampunsuojuksesta. Ennenhän lamppu oli aina metallisen kehikon sisässä ja kehikon päällä kangas koristuksena. Ymmärtääköhän kukaan näitä minun selityksiä, kun en ikinä muista oikeaa termiä millekään sanalle. No, joka tapauksessa, käytin tästä kehikosta irti leikatun pienimmän pyöreän osan tähän mobileen, johon laitoin nuo kukat roikkumaan samaan tapaan kuin ne tuossa kuvassa roikkuu. Mutta sitten tulin toisiin ajatuksiin ja laitoinkin ne kiinni kuvassa näkyvään telineeseen, jossa aiemmin oli kiinni sellaiset pinnasänkyverhot kaksinpuolin. Äitini tekemät. Tuo teline on tosin ostettu. Näin ei tarvinnut miettiä, mihin sen irtomobilen laittaisin kiinni. Koristellakseni tuota telinettä, kieritin vielä tuollaisen punaisen muovisydännauhan tuonne ylhäällä olevan soikion päälle. Hieman on karun näköinen, mutta Veeraa kiinnosti niitä katsella.
Sitten kyllästyin ja halusin muuttaa mobilea. Niinpä joulukoristeista löysin tuollasia huopaisia punaisia sydänkoristeita (kuuseen kai tarkoitettuja) ja laitoin mobilen joulukuntoon. Nämä sydämet siinä roikkuvat edelleen. Sopivathan ystävänpäiväänkin.

Ennen näitä mobileja minulla oli sängyn pinnoissa kiinni aaltopahvista leikkaamiani muotoja (ainakin ympyrä, neliö, soikio, suorakulmio). Niitä Veera myös tykkäsi katsella. Olin värittänyt ne vahaliiduilla jokaisen eri väriseksi. Ja jos oikein muistan, niin jotain eläinten kuvia myös oli jossain vaiheessa siellä Veeralle katseltavana. Niistä ei ole tullut kylläkään kuvaa otettua.

Haluaisin tehdä huolella ihan kunnollisen mobilen. Siihen tulisi kauniista ohuesta mahdollisesti itse värjätystä kankaasta pieniä enkeleitä. Näin sellaisen Steiner -päiväkodilla töissä ollessani. Mahdottoman kaunis. Kankaassa vaihtuivat värit sateenkaaren tapaan. Ei sekään vaikea olisi tehdä. Laittaisi vaan vanua pääksi ja vaikka kultalangalla se kiinni ja loppu kankaasta roikkuisi mekkona. Voisi tietysti huovuttaa vaikka hiukset enkeleille tai muuta vastaavaa.

"Onnea on suihkussa käyminen lattialämmityksen kera."

torstai 18. helmikuuta 2010

Chili-karpalo -hyydyke

Tälläistä tein jouluksi. En ole ikinä aiemmin tehnyt mitään hilloja ja muita. Tuli oikein hyvän makuista. Kuten näkyy,  purkista on taidettukin jo maistaa... :)

Näihin blogeihinhan on tapana kirjoittaa resepti, jos on jotain kokkaillut, mutta valitettavasti minä en nyt muista, mistä lehdestä tuon resepti oli. Jos jonkun on välttämättä saatava se, voin yrittää etsiä, mutta en lupaa mitään...

"Onnea on kuivien käsien rasvaus."

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Merirosvosynttärit

Kummityttöni piti merirosvosynttärit 3 -vuotissyntymäpäivänään (5/2009). Minä ajattelin tehdä hänelle yllätykseksi kaikelaista merirosvo -rekvisiittaa. Tässä kuvassa siis merirosvolippu, laiva- ja palmu -aiheisia tikkuja juomiin, lappu mihin kirjoitin, mitä kaikkea merirosvosettiin kuuluu, miekka, kaukoputki, Peter Pan -kirja merirosvotarinoineen, merirosvohattu, Los Piratos cd, vihkonen jossa kuvia merirosvoista ja Los Piratos cd:n laulujen sanat, silmälappu, aarrearkku jossa koruja ja aarteita sekä pommi -kortti, jossa kerroin että kaikki materiaali liittyy hänen merirosvosynttäreihinsä. Osa on siis itse tehtyjä ja osa valmiita kuten kirja ja miekka. Ja nuo ei-itse-tekemät jutut annoin vain lainaan ja itsetekemät omaksi. Niin, ja siinä aarrearkussahan oli myös merirosvokorvikset (ei läpi), jotka annoin omaksi. Niistä ei näköjään tullutkaan kuvaa.


Tässä siis tämä kortti, missä lukee, mitä kaikkea settiin kuuluu.

Niin, tulostinhan netistä myös aarekartan ja laminoin sen leikkejä varten. Lisäksi leikkasin kultaisesta kartongista aarrekolikoita ja laminoin nekin.
Tämän kaiken rekvisiitan sulloin pahvilaatikkoon, josta ei tullut kovin nätti kylläkään. Päällystin laatikon vaan valkoisella paperilla. Sen päällä oli sinisellä kankaalla päällystetty pahvi, jossa merirosvolaivoja ja aarresaari palmuineen ja merirosvoineen. Kippari Kalle kuvastaa siis merirosvoa.

Laatikon päälle liimasin merirosvolaulun sanat.

Syntymäpäivien jälkeen lähetin hänelle vielä yhden paketin. Paperissa, jonka reunat olin polttanut, luki:

"Tervehdys Lotta!

Muistelin tässä, miten hauskaa sinun merirosvo -syntymäpäiväjuhlillasi oli ja halusin vielä kiittää sinua ja vanhempiasi hienoista juhlista!

Tämän viestin laitan sinulle pullopostina. Merirosvotkin laittavat viestinsä aina pullopostina merta pitkin, kun siellä merillä seilaavat.

T: Outi

P.S. Yritin sulkea pullon korkin tiukasti, joten toivotaan, ettei pullon sisälle ole päässyt livahtamaan meressä kulkiessaan kaloja sun muita meren eläviä... ;)"

Mukana oli siis tälläinen pullo, jossa kyljessä aarrekartta ja siinä luki KIITOS. Pullo oli täynnä suolakaloja. Ja tietysti se äsköinen viesti rullalle käärittynä. Viesti oli paperinarulla kiinni ja naru kiinnitetty vielä pulloon kiinni, jotta sen voi helposti vetää pullosta pois.



Pullossa roikkui myös kortti, jossa luki kelle pullo on.


Tämä kaikki rekvisiitta olisi varmaan riittänyt ihan lahjaksikin, mutta lahja minulla oli ostettuna, joten annoin myös erillisen lahjan.


"Onnea on kaikki kauniit ja hymyn huulille nostattavat asiat, mitä oma mies voi korvaan kuiskia."

maanantai 15. helmikuuta 2010

Jatkoa korteille

Pitsiä.
Paperia, kangasta, kimalleliimaa, tuollaisia leikkitimantteja yms.
Jahas, nämä jäikin väärinpäin. Kukat on kakkupaperista (mikä senkin virallinen nimi on?)
No, mitä pirua? Mielestäni käänsin nämä kuvat jo kertaalleen. Nyt en jaksa enää ottaa uusiksi. Kuivattuja ja prässättyjä kasveja näissä.

Prässättyjä kasveja olen joskus myös laminoinut niin, että kasvi näkyy molemmin puolin läpi. Niistä on tullut musta tosi kivoja. Haluaisin tehdä prässätyistä kasveista myös muistipelin laminoimalla, mutta laittamalla tietysti myös paperia väliin.

"Onnea on toisten antamat pienet, yksinkertaiset lahjat ja yllätykset (esim. mieheni minulle piirtämä kuva tai tekstinpätkä)"

sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Ystävänpäiväkortteja ja muita

Tässä kuvia muutamasta ystävänpäiväkortista, joita lähetin täksi ystävänpäiväksi. Hyvää ystävänpäivää vaan kaikille! Ylemmän kuvan kortit on tehty leikkaa-liimaa -tekniikalla. Ruskean kortin sydämet ovat leikattu nahkasta. Alemman kuvan punaiset paperit on tehty marmoroimalla. Marmorointia haluaisin kokeilla joskus uudelleen. Ensimmäisen kerran tuloksiin en ollut täysin tyytyväinen. Aineita vielä olisi kaapissa. Saa nähdä, milloin ennätän.

Tätä kiitos -korttia suunnitellessani alkuideana minulla oli kirjoittaa tietokoneella kaunokirjoituksella pieni paperilappu täyteen Kiitos -sanoja ja liimata tuo kukka keskelle paperia, mutta sitten muistin, että minulla oli tuollainen Kiitos -tarra-arkki, josta olin käyttänyt jo kaikki Kiitos -tekstitarrat. Minusta tämä jäljelle jäänyt tarra sopi korttiin vallan mainiosti, vaikka suurin osa ihmisistä olisi sen varmasti heittänyt roskiin.


Oljesta olisi kiva tehdä kortteja uudelleenkin. Tämä on nimittäin ainut oljesta tekemäni kortti. Ja tuokin osa on jostain joulukoristeesta rikki mennyt, jonka käytin sitten kortintekomateriaalina. Aaltopahvista tykkään kans kovasti korttien teossa.

Tässä kasa kortteja, joita on joskus tullut tehtyä. Vuonna 2009, kuten nuo aikaisemmatkin. Ei taida näkyä kovin selvästi.

Tässä samoista korteista kuva vähän lähempää. Siellä on käytetty siis pitsiä, leikattuja kuvia, kangasta, tuohea ja tuosta nauhasta (en taaskaan saa päähäni sen nimeä) tehtyjä rusetteja.

Pitsiä, kangasta ja nuo punaiset sydämet on sellaista materiaalia, jossa pohja on muovia ja päällys samettia (monesti esim. korurasioissa käytetty).

Paperista ja kankaasta.

Etupäässä nahkasta.

Tuohesta.

Vanhoja 80 -luvun muovisia nappi -ja perhoskorviksia, paljetteja yms. Näitä oli erityisen hauska tehdä.

Tämänkään tekniikan nimeä en valitettavasti muista. Kaiversin jollain välineellä johonkin suht paksuun, mutta melko pehmeään pintaan tuon kuvan. Sitten telalla maalasin päälle maalia ja painoin jotain todella ohutta paperia vasten sen pinnan, niin kuva siirtyi paperiin. Tätä tein siis lastentarhanopettaja -koulutuksen kuvaamataidon tunnilla. Saa virkistää mun muistia, jos tiedät, miksi tekniikkaa ja noita välineitä kutsutaan.

Kukkia (kissankelloja tai jotain) kimalleliimalla.

Vielä olisi ollut lisää vuoden 2009 kortteja tähän liitettäväksi, mutta lataa jostain syystä tosi hitaasti. Taidan jatkaa toisena päivänä. Tai siis tehtyjä kortteja on varmasti huomattavasti enemmän, mutta tarkoitin siis niitä kortteja, mistä on tullut otettua kuva.

"Onnea on hyvät vitsit."