Vuonna 2006 aloitin kirjoittamaan päiväkirjaa isosiskoni tytölle, joka on kummityttöni. Ensin laitoin sinne kuviakin scräppäystyyliin, mutta nyt se on muotoutunut perinteiseksi päiväkirjaksi. Tarkoitus oli kirjoittaa sinne siis kuulumiset joka kerralta, kun tapaamme, mutta monesti minun on tullut kirjoitettua sinne myös sellaisia asioita, joita olen kuullut isosiskoltani tai muilta sukulaisilta puhelimessa. Siis liittyen asioihin, mitä Lotta on tehnyt, sanonut ja kokenut.
Vuonna 2008 aloitin kirjoittamaan toista päiväkirjaa, nimittäin omaa raskauspäiväkirjaani. Siihen kokosin raskauteeni liittyviä asioita, mutta myös joka raskausviikolta tietoa sikiön kehitysvaiheista useasta eri lähteestä. Kun Veera syntyi, jatkoin kirjoittamista samaan tyyliin kuin Lotallekin. Tosin lisänä myös kehityksellisiä asioita joka kuukaudelta ja päiväkirjamerkintöjä päivittäin.
Vuonna 2009 aloitin raskauspäiväkirjan kirjoittamisen meidän uusimmalle tulokkaalle ja aion jatkaa sitä syntymän jälkeen samaan tapaan kuin edellistäkin.
Näiden päiväkirjojen takia oman päiväkirjan kirjoittaminen on ollut huomattavasti vähäisempää.. Hmm.. Minkäköhän takia?! Rutiinikseni on muodostunut kirjoittaa näihin päiväkirjoihin päivittäin aina ennen nukkumaanmenoa.
Joka tapauksessa olen tosi tyytyväinen, että olen jaksanut rustailla, koska muuten en muistaisi varmaan puoliakaan tyttöjen lapsuusaikojen yksityiskohdista.. Aion siis antaa nämä päiväkirjat lahjana heille joskus itselleen. Sitä en tiedä, kuinka kauan kirjoitan niitä. Ehkäpä siihen asti, kun pääsevät eskarista tai ripiltä tai viimeistään kun tulevat täysi-ikäiseksi.. Riippuu vähän omasta jaksamisesta. Mutta sen takaan, että lukemista tulee piisaamaan! Montakohan kirjaa ehtii kertyä siihen mennessä, kun lopetan kirjoittamisen?! Mieheni aina sanoo, että ei niitä kukaan jaksa lukea, mutta minä kyllä uskon, että tytöt ovat mielissään, kun saavat tarkkaa tietoa lapsuudestaan. Ei kellään ole niin hyvä muisti, että osaisi kertoa niin yksityiskohtaisia asioita ihan muistin varassa vaan. Minä ainakin olisin tälläisesta lahjasta tykännyt.
Onhan minulla omille lapsilleni myös ostetut lapsuusajan kirjat, joihin myös täyttelen tietoja ja valokuvia. Lisäksi heille on kansiot, joihin taltioin muistoja esim. syntymästä (polilta saatuja papereita), ristiäisistä, syntymäpäiviltä jne. Sinne laitan esim. kaikki kortit, jotka he saavat.
Omaa lapsuusajan kirjaa olen tutkiskellut ja kysellyt äidiltäni sinne täydennyksiä ja muita lapsuusajan tarinoita, mitä hän muistaa. Myös synnytystarinan.
"Onnea on kavereiden kanssa jutustelu."
Kannattaisi ehkä alkaa pitää aamuisin myös unipäiväkirjaa, sitten kirja- ja elokuvapäiväkirjaa siitä, mitä katselee ja lukee. Ehkä sääpäiväkirjaa (minun papallani on säätiedot jostain 60-luvulta lähtien joka päivältä) ja parisuhdepäiväkirjaa. Sitten voisi pitää myös päiväkirjojen päiväkirjaa, eli kirjata siihen, mitä päiväkirjoja on milloinkin kirjoittanut. :D
VastaaPoistaJoo, myöhemmin olen suunnitellut tekeväni blogimerkinnän unipäiväkirjasta, jota joskus kirjoitin, mutta en kovin pitkää aikaa.. Se on kyllä edelleen yöpöytäni laatikossa.. Pitäisi varmaan kaivaa esille. Ja samoin toi onnellisuuslista siihen yöpöydälle, että kirjoittaisi sen päivän ilon aiheet samantien ylös. Eihän niitä muuten muista... heh.
VastaaPoistaKirjalistaa olen joskus aloittanut kirjoittamaan, mutta se jäi kyllä vaiheeseen melkein heti alussa. Siihen tuli siis vaan kirjan ja kirjailijan nimi, ei muita kommentteja. Leffalistaa en ole koskaan ajatellutkaan.. hmm...
Sääpäiväkirja ei kiinnosta sitten yhtään.
Mitä parisuhdepäiväkirjaan kirjoitetaan? Mistä sinä sellaisenkin idean keksit?
Rupes tuo viimeisin idea kuulostamaan aika neuroottiselta jopa minun mielestäni! heh
Joo, kyllä ideoita näkyy riittävän, jos on tekemisestä pula!