Jos kiinnostuit jostain tekemästäni työstä, otathan yhteyttä O.K@hotmail.fi. Tilaustöitä voit myös kysellä. Ethän kuitenkaan kopioi kuviani ja tekstejäni ilman lupaani, kiitos! Blogini saat linkittää omaasi ja siitä kovasti ilahtuisinkin, jos niin teet -erityisesti jos olet lainannut ideoita blogistani! :) Ja jätäthän käynnistäsi kommentin: ne ilahduttavat päivääni suuresti!



keskiviikko 31. maaliskuuta 2010

Matkalaukku

Tätä en tietenkään ole tehnyt itse. Päivittelin tässä äidilleni, että minusta on erikoista, että joku osaa tehdä itse matkalaukun tuosta vaan. Tämä on ukkini tekemä (äitini isä). Säilytän tässä käsinukkejani ja joskus laukku on mukava ottaa myös töihin rekvisiitaksi.
Laukun kannen sisäpuolella on poltettu yllä oleva teksti. Eli ukkini nimikirjaimet sekä päiväys, milloin laukku on tehty. 1932; ajatella!!!! Kyllä hän tätä laukkua oli reissuillaan kuulemma käyttänyt ihan.Tällaisissa vanhoissa matkalaukuissa on ihana säilöä tavaraa.

"Onnea on hassuttelu."

tiistai 30. maaliskuuta 2010

"Kehys" korteille tai muulle vastaavalle


En kyllä tiedä, mikä tämän telineen nimi oikeasti on. Kai siinä voisi pitää reseptikirjaakin auki oikealta kohdalta, kun jotain kokkailee. En ole kokeillut. Minulla se seisoo keittiön pöydällä ja siinä saa kunniapaikan aina postikortti, jonka olemme viimeisimpänä saaneet. Se kehystää minusta kauniisti tuota korttia ja kortti on mukavasti näkyvillä vähän kuin pienenä tauluna. Sitten kun postista tai muuten tulee uusi postikortti, saa se oman vuoronsa olla esillä. Tosin esim. jouluna, kun tulee paljon kortteja, niin ne menevät jääkaapin oveen kaikki. Sama juttu ystävänpäivänä.

"Onnea on kysymyslomakkeiden täyttely."
Tämähän alkaa haiskahtaa hieman neuroottiselta.. Joskus aiemmin tykkäsin kovasti täytellä kyselyitä, mutta enää en niinkään. Minulle ja mun kaksoissiskolle tuli tasaisesti postissa kyselylomakkeita yhdestä kaksostutkimuksesta. Niitä aina täyteltiin. Siskoni vihasi sitä ja minusta se oli tosi kivaa. Varsinkin kun se tutkimus kosketti itseä. Muutoin se ei olisi ollut varmaan silloinkaan ihan niin kivaa.

maanantai 29. maaliskuuta 2010

Pääsiäismunat

Tein tällaisia pääsiäismunia: kultaisia, hopeisia, vihreitä sekä hopea-vihreitä. Laitoin grillitikun kiinni kananmunan muotoiseen styrox -palloon, liimasin pallon kauttaaltaan ja kaadoin askarteluhilettä päälle joka puolelle. Sitten annoin kuivaa. Liimaa ei kannata laittaa liikaa. Yhden kanssa kävi niin, että liima alkoi valua ja hile tietysti sen mukana. Uusiksi meni laittaminen sen kohdalla. Kivan näköisiä ovat ihan noin, mutta toisaalta voisi jotain niihin lisätäkin. Ehdotuksia?

"Onnea on poikakaverin t-paidan lainaaminen/pitäminen."
(Tämäkin on kirjoitettu teini-iässä)

sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Koruja simpukoista ja kivistä

Tällaisia tuli joskus tehtyä. Kahdessa ylimmässä taisi olla äiti apuna. Ylempi on simpukka ja sen vieressä on kivi, jonka aallot on muokannut ihanan sileäksi. Ne ovat siis pinssejä tai rintakoruja. Äitini kätköistä löytyi ne osat, jotka sinne taakse liimattiin. Olivat irronneet tai muuten vaan pois otettu alkuperäisestä rintaneulasta. Alempana vasemmalla on koralli kaulakoruna ja vasemmalla ostettu kivi, jonka ympärillä rautalankaa. Sellaiset tein joskus vanhemmilleni, siskoilleni ja miehelleni. Otin selvää jokaisen horoskoopista, mikä heidän onnen kivensä on (vaikken sellaiseen uskokaan) ja ostin sellaisen kaupasta. Rautalangasta tein sellaisen kehikon siihen ympärille ja pienen silmukan, mistä saa ketjun läpi ja kaulaan.

"Onnea on loma."

lauantai 27. maaliskuuta 2010

Nalle Puh kuvat lasten pöytään ja tuoleihin

Ostin joskus aiemmin tälläisen lasten pöytäsetin. Tämän sai suht halvalla, tosin ei ole kovin kummoisen näköinen. Yleensähän lasten pikku pöydät ja tuolit maksaa maltaita. Minä en ollut kuitenkaan valmis maksamaan niin paljon. Niinpä keksin tuunata itse.

Netistä etsin Nalle Puhin kuvan. Tämä kuva oli Nalle Puh -mobilen ohjeessa. Senkin aion joku kerta tehdä. Jäljennyspaperilla (Pelican) tein kuvat huonekaluihin, ettei tarvitse itse ruveta piirtämään. Siitä ei tulisi välttämättä haluttua lopputulosta. Halusin tämän projektin valmiiksi ristiäisiin mennessä, mutta kiire tuli, kun oli kaikkea muutakin hommaa. Niinpä kävi kuten monesti meille käy, että joku sukulainen pääsee hommiin. Monesti mieheni veli tulee ainakin juuri sopivasti käymään, kun pitäisi kantaa uutta astianpesukonetta autosta tai mitä tahansa muuta vastaavaa. Nyt tämä homma suuntautui kaksoissiskolleni. Hän maalasi pari kertaa nuo kuvat. Minä maalasin sitten itse viimeisen kerroksen sekä mustat ääriviivat. Kuvat ovat aika pieniä, mutta piristävät mielestäni mukavasti. Maalit oli jotain ihan tavallisia talomaaleja. Lainasin ne äidiltäni.

"Onnea on palkkapäivä."

perjantai 26. maaliskuuta 2010

Neljä taulua tyttären huoneeseen


Kerran kummityttöni luona käydessä otin hänen huoneessaan olevista neljästä taulusta valokuvat. Isosiskoni oli ostanut ne taulut Kiinasta. Minusta ne taulut oli tosi kivat. Ajattelin, että jos joskus maalaisin itse samanlaiset taulut. Nyt sitten sain ne viimein tehtyä juuri ennen kuin toinen tyttömme syntyi. Taulut on tehty öljyväreillä.

"Onnea on uuden kokeminen."

torstai 25. maaliskuuta 2010

Ristiäisten haikara -teema

Kortti nro 1/2010. Kun toinen tyttömme syntyi, oli minulla ristiäisten suunnittelu jo hyvällä mallilla. Kutsukortit oli tehty valmiiksi ja menu sekä koristeet suunniteltu ja osittain myös tehty. Se oli tarpeen, koska tytön syntymän jälkeen aikaa valmisteluun ei jäänyt kovin paljon. Vauva oli nimittäin 3 viikon ikäinen ristiäisissään. Ristiäiset halusin niin pikaisella aikataululla siksi, koska siskoni oli lomalla Kiinasta ja halusin, että hän ehtii ristiäisiin mukaan ennen paluutaan Kiinaan.

Äitini auttoi näissä korteissa merkkaamalla tuon haikara -kuvion. Kuvion löysin netistä ja jäljensin sen paperille, jotta äitini saa mallin. Pelikaanipaperilla (en tiedä paperin oikeaa nimeä, siinä vaan lukee Pelican) äitini jäljensi tuon kuvan kankaalle. Näin haikara oli helpompi merkata kankaalle kuin ilman mallia. Myös korttien tekemisessä äitini oli apunani. Välineinä mm. kuviosakset, kuitupaperi, kirurgin veitsi ja haikara -leimasin. Postista kävin katsomassa postimerkkivalikoimaa, mutta en löytänyt mitään täysin mieleistä ja korttiin sopivaa, niinpä ostin tuollaisia ruusu- merkkejä.

Myös kutsu -tarroja käytin näissä korteissa. Runoja etsiessäni olen ennenkin kääntynyt kaksoissiskoni puoleen -niin tälläkin kertaa. Halusin haikara -runon, mutta löysin netistä vain sellaisia, mitkä liittyivät lapsen saamiseen eikä ne sopineet ristiäisteemaan. Niinpä siskoni teki minulle oman runon:

"Taas haikara lensi ja nyytti aukesi,
nyytissä vauva, suloinen ja uusi.
Ja jo on alkanut ensimmäinen seikkailu,
pikkuruisen tytön nimen veikkailu."

Synnärille otin mukaan aiemmin netistä etsimäni haikara -runon, jolla kerroin tutuilleni tytön syntymästä ja mitoista. Tämä runo jäi tosin mieheni suvun puolelta näkemättä, kun hän laittoi itse viestin omille tutuilleen. Nyt en kuitenkaan enää muista, miten tuo runo meni.

Yksi kummeista luki kastetoimituksessa lasten evankeliumin. Sitä varten tein tällaisen oman lapun, josta hän sen luki. Teksti on liimattu aaltopahville.

Koska kutsukortteihin merkattu haikara oli vihreä, halusin tätä väriä muuallekin. Kattokruunu sai siis uuden ulkomuodon. Vaihdoin siihen vihreät kynttilät ja pujottelimme koristeeksi tuollaista rautalanka-helmi -nauhaa. Äitini virkkasi lisäksi vihreät kynttilämansetit.

Tässä näkee vähän lähempää.

Kaste- ja kahvipöydässä oli myös kynttilät ja niihin äitini teki toisenlaiset mansetit. Myös kuvassa näkyvä liina on äitini tuotos, jonka hän myös teki ristiäisiä varten. Minä tein menulapun. Kaikki ei mahtunut samalle puolelle, niinpä toiselle puolelle kirjoitit suolaiset syötävät ja toiselle kahvikattauksen herkut. Sitten vain vaihdoin menulapun puolta.

Tästä näet, mitä oli tarjolla suolaisissa ruoissa.
Vihreitä servettejä ostin myös.

Äitini tekemä kukka-asetelma. Tässä oli alkuperäisen suunnitelman mukaan pitänyt olla flamingon kukka, jonka äitini ja isäni antoivat minulle tullessaan vauvaa ekaa kertaa katsomaan. Kukka ei kuitenkaan kestänyt ristiäisiin asti eikä samanlaista löytynyt toista siihen hätään. Muutenkin koska minä olin ostamassa noita lisukkeita tuohon asetelmaan, niin en osannut ostaa ihan niitä, mitä äitini tarkoitti. Joten asetelma olisi ollut eri näköinen, jos äitini olisi ollut ne valitsemassa.

Lähikuvaa...
Ja vähän kauempaakin.. Pöydällä on myös isosiskoni ostama vihreäksi maalattu oksa koristeena.
Nyt näkyy kuvat olevan hieman väärässä järjestyksessä, mutta en kyllä jaksa niitä ruveta vaihtamaan. Tässä kuva kahvikattauksesta ja serveteistä.
Kastepöydässä oli myös äitini tekemä kukka-asetelma sekä tuo vihreä virkattu liina (ristiäisiä varten tehty sekin).

Marsipaanista kaulitsin levyn ja leikkasin kirurgin veitsellä, joka on minulla askartelutarvikkeissa. Netistä ottamani haikaran kuvan jäljensin leivinpaperille ja laitoin sen marsipaanin päälle. Näin sain veitsellä kuvan ääriviivat marsipaaniin eikä tarvinnut ruveta itse sitä siihen sommittelemaan.

Siirsin kuvan kakun päälle.
Tässä kakku kokonaisuudessaan. Kakun teki mieheni veljen vaimo.



Tällaisia koristeita tein mokkapalojen päälle. Mokkapalat toimitti anoppi. Välineinä valkoista marsipaania, vihreää elintarvikeväriä ja askarteluleimasin.

Lähempää tarkastelua..

Kokeilin myös olisiko parempi vaan painaa leimasimella jälki ilman väriä vihreään marsipaaniin, mutta päädyin kuitenkin ensimmäiseen vaihtoehtoon.
Tässä vielä laajempi kuva.
Sitten vain siirsin marsipaanilätkät mokkapalojen päälle. Ympyrän muodon tein piparkakkumuotilla. Elintarvikeväriä ei saanut olla liikaa, muuten kuva ei näkynyt hyvin, vaan meni sotkuiseksi. Ja vaikka osa olikin hyvän näköisiä ja siistejä heti tekemisen jälkeen, eivät kaikki olleet enää niin siistejä, kun olivat olleet jääkaapissa mokkapaloja odottamassa. Mutta käyttökelpoisia kuitenkin.
Lähempää tarkastelua..
Tässä vielä kastepöytä. Pöydällä myös tätini tekemä kangasnenäliina pään pyyhkimistä varten ja pieni tyyny vauvan pään alle, kun hän on sylikummin sylissä. Sitä en muista, kuka sen on tehnyt. Nenäliinan reunoihin tätini on virkannut kauniit koristeet.
Ja nyt päästään suolaisiin syötäviin. Piirakoiden ja salaattien lisäksi ajatuksenamme oli tehdä erilaisia leipiä, joita syödään eri levitteiden kanssa. Tässä tomaattinen oliivileipä.

Ja yrttileipä.
Valkosipulileipä.
Maalaisleipä sekä juusto-orenano -leipä. Leivät ja lähes kaiken muunkin ruoan teki suurelta osin äitini. Aikataulu oli niin kiireinen, etten millään olisi kyennyt leipomaan itse kaikkea. Kun yksi tyttö roikkuu jalassa ja toinen tississä, niin se hidastaa aika mukavasti aikaansaamista, vaikka haluja miten olisi itsellä tehdä.


Anoppini tekemät karjalanpiirakat sekä lisäksi Väinämöisen palttoonappeja, joilla voi levitteitä maistella, vaikkei jaksaisi kokonaista isoa leipää syödä.
Seuraavaksi levitteet. Ne asettelimme vanhemmiltani lainattun korokkeen päälle, joka oli keskellä pöytää. Tällaisen haluaisin itsellenikin. On tosi kätevä. Kuvassa voi aurinkokuivattujen tomaattien kera sekä sinihomejuustolevite.

Tässä raikas rahkavoi sekä guacamole.
Tsatsiki ja pesto.
Munavoi karjalanpiirakoille. Se on ehdoton.

Feta-pinaatti -piirakka:

Pohjataikina:
100 g voita
100 g juustoraastetta
2 dl jauhoja
1 dl vettä

Täyte:
400 g pinaattia
4 munaa
2 dl kermaa
1 dl juustoraastetta
100 g fetajuustoa

Nypi rasva, juustoraaste ja jauhot muruseksi seokseksi. Lisää kylmä vesi ja sekoita taikinaksi.

Painele taikinan mieluiten irtopohjaisen piirakkavuoan pohjalle ja reunoille Muovaa foliosta panta jolla tuet piirakan reunat. Kypsennä pohjaa 200 asteisessa uunissa kymmenisen minuuttia.

Kiehauta pinaatti ja silppua se. Sekoita täyteainekset. Poista foliopanta piirakkavuoasta ja kaada pohjalle täyte. Kypsennä vielä 200 asteisessa uunissa parikymmentä minuuttia, kunnes pinta hyytyy ja saa hieman väriä.

Tämän piirakan reseptikirja sattui ensimmäisenä käteeni, niinpä kirjoitin sen ensimmäisenä tänne blogiin. Ajatuksenani oli kirjoittaa kaikkien ruokien ohjeet tänne, mutta aionkin sen sijaan olla todella epä- lukijaystävällinen enkä kirjoitakaan niitä. Minulla meni iäisyys kuvien lataamiseen ja tähän astisen tekstin kirjoittamiseen enkä millään jaksa enää noin montaa reseptiä ruveta kirjoittamaan. Pahoittelut!
Sipulipiirakka.
Kana- sekä vihersalaatti. Kanasalaatissa makaronia, kanaa, sipulia, kurkkua, lehtisalaattia, feta-juustoa, kirsikkatomaatteja. Salaatin sekaan tuli myös itse tehty salaatinkastike. Päällä syötäviä kuivattuja kukan terälehtiä. Vihersalaatissa keltaista paprikaa, tomaattia, salaattijuustokuutioita, viinirypäleitä, hieman sellerin vartta, salottispulia ja salaattia.

Tässä koko kattaus suolaisten ruokien osalta.
Makeat syömiset tulikin laitettua pöytään myöhemmin suolaisten kanssa, kun monet vielä maisteli suolaisia ruokia ja osa jo odotti kahvia.


Menulapun kääntö.
Murukakku. Tähän kaulin marsipaania ja levitin kakun päälle. Tasoittelu oli vasta-alkajalta hieman hankalaa, mutta onnistui kuitenkin jotenkin. Kakun ja marsipaanin väliin laitoin kreemiä, jotta marsipaani pysyy paremmin kakun päällä ja saa paremmin muotoiltua siihen. Itse en pidä marsipaanin mausta, mutta tuo kreemi teki siitä myös paremman makuista. Leivinpaperille piirsin yksinkertaistetun kuvan haikarasta, jota käytin mallina tehdessäni koristeita sokerikuorrutteesta. Haikarat kiinnitin kakkuun tipalla sokerikuorrutetta. Lisäksi vielä pitsinauha kakun ympärille. Tämän koristeluidean sain Kinuskikissan blogista. Kaupasta ostettua valmista sokerikuorrutetta hän ei suosittele, mutta minä käytin sitä, kun sitä löytyi jääkaapista. Eivät nuo koristeet pahemmin ehtinyt silti särkyä.  Hänellä on aivan käsittämättömän hienoja kakkuja ja muita leivonnaisia blogissaan. Erityisesti kakkujen koristelu on saanut minun päässäni aivan uuden ulottuvuuden sen jälkeen, kun hänen blogiaan olen ruvennut seuraamaan. Hänen bloginsa äkkäsin lukiessani yhden koulukaverini blogia. Kinuskikissa on hänenkin lukulistallaan.  Luulin ottaneeni kuvan kakusta ihan kokonaisuudessaan korkkaamattomana, mutta nyt en sitten löydäkään sitä. No, ehkäpä tuosta saa kuvan siitä, millainen se on.
Mummolan maistuva maustekakku.
Wienertikut.
Suklaacookiet ja appelsiini-kaurakeksit.

Tässä vielä kuva servetistä. Äitini teki servettipidikkeet ristiäisiä varten ja minä leimasin askarteluleimasimella kuvat servettiin.




Teeman mukaiseen väriin löytyi myös tällaisia kuivakukkia eteisen pöydälle.

Vauvan huoneessa oli lahjapöytä. Kun tämä kuva otettiin, ei vieraita ollut vielä tullut. Pöytä täyttyi jo valmiiksi postitse tulleista korteista. Pöydällä myös vieraskirja sekä äitini tekemä kukka-asetelma oikealla puolella. Sylikummin lähettämät kukat vasemmalla.

Tekemäni vieraskirja sekä ohjeistus kirjoittaa "Ristiäisissä paikalla olleet sekä heidän ajatuksiaan päivästä ja juhlakalusta".


Ristiäismekkona oli tätini tekemä mekko, jonka hän teki minun ja siskoni ristiäisiä varten. Toisella oli päällä se mekko, joka oli isosiskollakin hänen ristiäisissään ja toinen sai tämän samannäköisen tätini tekemän. Myös ensimmäisellä tytöllämme oli tämä mekko päällä omissa ristiäisissään.

"Onnea on matkailu."