Jos kiinnostuit jostain tekemästäni työstä, otathan yhteyttä O.K@hotmail.fi. Tilaustöitä voit myös kysellä. Ethän kuitenkaan kopioi kuviani ja tekstejäni ilman lupaani, kiitos! Blogini saat linkittää omaasi ja siitä kovasti ilahtuisinkin, jos niin teet -erityisesti jos olet lainannut ideoita blogistani! :) Ja jätäthän käynnistäsi kommentin: ne ilahduttavat päivääni suuresti!



sunnuntai 30. toukokuuta 2010

Hääalbumin skräppäystä ihan omalla tavalla

Nyt tulee vain tällaisia postauksia, jotka olen kuvannut ja tehnyt jo aiemmin. En ole jaksanut siirtää tuoreita kuvia ja tekemisiä muistikortilta koneelle. No, kyllä sekin päivä vielä tulee..

Naimisiinhan me mentiin jo 2006 oltuamme 10 vuotta yhdessä ja nämä albumitkin valmistuivat jo monta vuotta sitten. Minulla on aina ollut ja ilmeisesti aina tulee olemaan ongelmia karsimisen kanssa. Niin kävi tässäkin projektissa valokuvien kanssa.  Albumeita on kolme ja sen lisäksi vielä yksi mappikansio muille jutuille.


Tällaisia kansioita oli kaksi. Ja nämähän ovat ihan tavallisia valokuva-albumeita. Niihin piti mahtua paljon valokuvia, joten mikään skräppialbumi ei tullut kyseeseen. Tosin silloin, kun näitä albumeita koristelin, en ollut kuullutkaan sanasta skräppäys. Sitten myöhemmin vasta huomasin, että minähän olen skräpännyt jo ennen kuin tiesinkään koko asiasta. Mutta eihän tämä ihan samanlaista skäppäämistä ole... mutta valokuvasivujen koristelemista kuitenkin.


Tarina alkaa: Vuosisadan rakkaustarina. Halusin tehdä albumin tarinan muotoon. Ensimmäisellä sivulla on kuva sormuksistamme. Lisäksi rakkausruno sekä tarinaa vihkisormuksen ja timanttien symboliikasta. Seuraavalta sivulta alkoi Timon ja Outin tarina, jonka olin kirjoittanut. Tarkempia päivämääriä katsoin päiväkirjastani. Tarinaan kokosin pähkinänkuoressa meidän historiamme: ensimmäisen tapaamisemme, kihloihin menemisemme, yhteen muuttamisen, koiran hankkimisen omani lisäksi, opiskelumme ja valmistumisemme, kaikki muuttamisemme, kosinnan, maistraattivihkimisen ja kaiken siihen liittyvän ja polttarimme, jotka olivat vasta maistraattivihkimisen jälkeen. Papin siunaamisesta ja sukujuhlista ei tässä mainittu, koska ne olivat vasta edessäpäin. Koska tämä tuolloin vasta osittain täytetty albumi toimi samalla vieraskirjana hääjuhliin, kirjoitin tuon tarinan vieraille luettavaksi.


Mukaan liitin omalle sivulle ylimääräisen kutsukortin ja kuoren. Sydämet oli siis teemana ja tummanpunainen väri. Halusin ehdottomasti tuon tandemin polkijat -postimerkin säilyttää itsellenikin, vaikkei sitä ollutkaan käytetty. Kortissa käytetty kartonkia, ääriviivatarraa, aaltopahvia. Sydämet piirsin itse geelikynällä.

Sitten oli kuvia maistraattivihkimisestä (ennen vihkimistä, vihkitoimituksesta ja vihkimisen jälkeen). Mukaan liitin vihkikaavan ja apassien vihkisiunauksen, joka meille myös luettiin. Todistajat olivat maistraatin puolesta, koska halusin olla ihan kahdestaan. Sukujuhlat olivat vielä sitten erikseen.

Kaikkia sivuja en todellakaan tässä lähde esittelemään. Siinä menisi kaikilta järki. Tästä tulee ihan tarpeeksi pitkä postaus näinkin. Mutta nopeasti yritän kertoa.. Kotona odotti yllätys. Äitini oli aiemmin tekemässä minulle kampausta ja oli jättänyt meille yllätyksen lähtiessään. Oli kuohuviiniä, kakku ja ihanat jälkiruokaherkut pöydässä odottamassa. Myös kortti, jossa kaksi joutsenta uivat vierekkäin järven rannalla, jossa oli myös mökki kuvattuna. Tästä kaikesta liitin kuvat ja tietysti sen kortin ja kuohuviinin etiketin. Se oli sellaista kuoharia, mitä häissä tulisimme tarjoamaan, mikä minusta oli todella hyvää. Ja vielä kuvia minihäämatkastamme sisävesiristeilystä höyrylaivalla ja pääsyliput. Myöhemmin vasta menimme oikealle häämatkalle Singaporeen, mutta ne kuvat ei tule tähän albumiin. Lisäksi tekstiä kuherruskuukauden historiasta ja symboliikasta. Kävimme myös sydän -ilmapallot päästämässä ilmoille laskettelurinteen päällä illalla. Albumissa kuva ilmapallosta sekä teksti, minkä liitin ilmapallojen mukaan sekä kuvia tuolta retkeltä. Ja tarinaa huomenlahjan historiasta ja symboliikasta.

Seuraavana päivänä meitä odotti myös yllätys. Kaverimme kutsuivat meidät rannalle. Siellä meille laitettiin Timolle kruunu ja minulle tiara päähän. Saimme kuohuviiniä ja kakkua. Kylläpä ihmiset katsoivat. Oli kiva yllätys. Ja kaikki sivut oli koristeltu mm. sydämillä (ostetuilla koristeilla tai piirtämällä). Lisäksi rakkausrunoja.

Seuraavaksi laitoin ajatuksia hääparista. Näitä pyysin hääjuhlaan tulevilta vierailta lähettämään jo aikaisemmin ja aika kivasti niitä tulikin. Ne kaikki liitin albumiin ja niitä vieraat myös saivat lueskella kuvien katsomisen lomassa. Sen osien jälkeen tuli vieraskirja.

Juhlissa oli myös erillinen albumi minun polttareista ja Timon polttarikuvat pyörivät läppärillä.

Hääjuhlien ja papin siunaamisen jälkeen täytin loput albumit niitä koskevilla kuvilla. Historiaa kaasoista bestmaneista ja kuvia meidän omista kaasoista ja bestmaneista.


Kuva hääkimpustani sekä siitä irti otetut ja prässätyt orkideat liitin sivulle mukaan.

Mukaan pääsi myös Timon taskukukka sekä yksi minun hiuksissa ollut kukka. Kukkakimpun ympärillä olleesta nauhasta tein tuollaisen rusetin muistoksi albumiin. Ja yleisesti kukkien symboliikasta tietysti tekstiä. Siunauksen jälkeen meidän päälle heitettyjä ruusun terälehtiä prässäsin myös ja taltioin albumiin. Hääkimpun kuivattamisen, kukkien värien ja muodon, morsiuskimpun sekä orkideojen ja muratin symboliikasta tekstiä myös. Niitä mm. oli minun kimpussa.


Sitten piirtämäni kuva hääpuvusta, jonka halusin. Netistä katselin malleja ja sieltä saamieni ideoiden pohjalta tuon piirsin. Ja Kiinassa asuva kaksoissiskoni teetti sen siellä mittojeni mukaan räätälillä halvalla. Puvun sain kaksi viikkoa ennen hääjuhlia sovitukseen... heh. Hyvin sopi. Siskoni oli sitä kokeillut itsensä päälle kyllä aiemmin ja arveli sopiva minullekin. Mutta kyllähän se vähän jännnitti. Maistraatissahan minulla oli eri puku päällä. Morsiuspuvun ja sen valkoisen värin symboliikasta tarinaa sekä kirjoitin myös ylös, mitä oli uutta, vanhaa, sinistä ja lainattua. Ja näistä myös historiaa ja symboliikka sekä myös morsiushunnusta.

Hääautosta kuvia ja mukana sivun välissä takalasissa ollut kartonkisydän, jossa luki Tahdoimme toisemme.

Hmm.. Jaksaakohan tätä kukaan lukea.. No, jatkan loppuun asti, kun olen aloittanutkin. Pahoitteluni. Kuvia juhlaan valmistautumisesta, juhlapaikasta ja koristeista (mm. itse tehdyistä kynttilänmanseteista ja servetinpidikkeistä), menu- ja ohjelmalapuista.


Äitini väkersi hurjan määrän tällaisia häämuistoja vieraille. Tulitikkurasiat päällysti kankaalla, johon oli nuo sydämet ensin näpertänyt. Sisällä runo ja sydän -karkit.


Tällainen hieno sydämenmuotoinen kivi oli mukana juhlissa. Näimme sen ensimmäisen kerran, kun tulimme vanhempieni luokse hääjuhlia järjestelemään. Olikohan tämän maalannut siskoni.. ja olisiko idea ollut äitini. Hieno joka tapauksessa. Kivessä nimien lisäksi vihkimispäivä.

Ja sitten valokuvaajan ottamat kuvat albumiin seuraavaksi. Siinä vaiheessa vaihtuikin toinen albumi.


Lisää kuvia sormuksista ja hääkimpusta. Mutta tuosta näette, miten olin monet sivut koristellut. Hyvin yksinkertaisesti, mutta kyllä meni paljon aikaa siihenkin, kun oli monta albumia.

Ja sitten kuvia hääjuhlasta sekä kunniakujan symboliikasta. Mukaan liitin yhden sivun väliin myös sydämen, jossa luki Outi & Timo. Näitä oli tienvarsilla opastuskyltteinä.


Tässä kuvassa nuotit musiikille, jonka tahdissa kävelimme papin eteen. Häämarssi.

Papilta pyysin hänen kirjoittamansa meistä kertovan siunaamiseen liitettävän osuuden paperille. Se on mukana albumissa. Riisin yms. heittämisen symboliikasta myös. Sekä isäni ja siskoni pitämät puheet pyysin myös paperille, jotka liitin albumiin. Ja maljan kohottamisen symboliikasta.


Kolmas albumi oli vähän eri näköinen. Keskelle sain ängettyä meistä kuvan.

Tässä albumissa mukana siskoni tekemät kortit yhteen leikkiin. Kortit kulkevat kivasti valokuvien rinnalla.


Tässä hääkakun, kakun kerrosten ja yhdessä leikkaamisen symboliikasta. Toisella sivulla lisää hääkakun tarinasta. Ja morsiamen ryöstön symboliikasta ja historiasta. Myös toisen leikin muistikortit ja sydämet pääsivät albumiin. Ja yhdessä leikissä Timon ja hänen kavereidensa piti piirtää silmät sidottuna kuva minusta. Minun piti sitten arvata, mikä piirros on Timon tekemä. Olin kovin epäröivä, mutta arvasin oikein. Se oli se kaikkein epäselvin kuva. Hih! Nämä kuvat tallensin myös albumiin.

Lisäksi häävalssin symboliikkaa ja historiaa sekä häävalssin nuotit: Rakkauden tuulet. Ja kaikki bändin esittämien kappaleiden nimet sekä morsiuskimpun ja sukkanauhan heittämisen symboliikasta.

Olin tosi iloinen, kun kuvan sain myös revontulista, jotka illalla loimottivat taivaalla. Ihmettelin kyllä, kuka ne tilasi, kun on todella harvinaista nähdä Savossa revontulia elokuussa. Hmm.. No, ihan meidän juhlan kunniaksi..


Kiitoskortin ja kuoren liitin myös. Nyt ei vaan postimerkki näköjään päässyt mukaan.


Samalla sivulla onnellisen avioliiton ohjeet.

Ja yksi sivu oli omistettu vasta joulukuussa tekemällemme häämatkalle. Siinä valokuva, jossa silitämme delfiiniä.


Ja albumin tarina loppuu näin.

Tosin sen jälkeen vielä luettelo hääpäivistä (paperi, pumpuli jne.) sekä kopio vihkimistodistuksesta ja albumin takakannessa vielä muovitasku kirjoittamalleni hääpäiväkirjalle.

Ja sitten oli vielä se mappikansio. Siihen laitoin pöydissä olleiden kertakäyttökameroiden valokuvat (mukaan liitin myös yhden lapun, mikä oli kamerassa kiinni vieraille), kuvat häämökistä, lasten puuhanurkkaukseen jätetyt tuotokset, lista häälahjoista ja onnittelukortit, kuvat kiitoslahjoista kaasoille suunnattoman suuresta avusta sekä perinteisen tuolileikin (12 kuukautta) lupauslahjojen kuvat.

Noissa valokuvissa oli tietysti paljon myös yksityiskohtia kuvattu, esim. siskojeni askartelema postilaatikko: häämatkakassa -tekstillä. Postilaatikon koristeena olleesta leveästä sydännauhasta tein rusetin ja liitin sen myös albumiin. Ja kun ei tullut säilytettyä sitä lappua, mikä heittokimpun ja sukkanauhan mukana, niin siitä myös oli kuva.


Olimme hääyötä viettämässä sukulaisten mökillä. Siellä odotti myös kaikenlaista ihanaa yllätystä. Kuvat niistä on kansiossa ja ne sivut koristelin kartonkisydämillä, joita mökki oli tupaten täynnä. Ylhäällä esimerkki yhdestä sellaisesta sivusta.  Ja nuo joutsenet ovat siinä sen takia, että aamulla, kun heräsimme, oli järven rannassa uimassa vieri vieressä kaksi joutsenta. Heti muistin äitini aiemmin antaman joutsen kortin. Se oli ainakin selvää, kuka ne joutsenet oli tilannut. Oli kyllä aivan ihanaa. Hauska sattuma. Myöhemmin katsoin, millainen se äitin antama kortti olikaan ja sehän oli kuin suoraan häämökin kuva.


Tässä toinen esimerkki, miten sydämillä koristelin sivuja. Tuossa keskellä meille mökkiin jätetty kortti. Saunan pukeutumistilan penkillä oli myös isot kasat muovisia kukkia. Ne kaikki myös otin mukaani (rohmu) ja laitoin kansioon koristeeksi. Ja paksusta pahvista tehdyt ja päälle maalatut isot kukat, jotka olivat mökin ovessa, on myös kuvattu ja otettu konkreettisestikin mukaan. Yhden kesän pidin yhtä niistä kukista omassa ulko-ovessa, kun siinä luki tervetuloa.

Mökin yllätyksistä vastasivat kaasot sekä Timon serkkutytöt.

Kansioon pääsi myös kuva rahapuusta, jonka saimme lahjaksi.

Huh huh. Jos blogipostausten pituudesta tehtäisiin ennätyksiä, niin minä varmaan voittaisin sen!

"Onnea on tulitikkujen sytyttäminen."
(Kuulostaa kuin pikku pyromaani olisi tätä kirjoittanut, mut tulitikun raapaiseminen on jotenkin mukavaa.. Outo minä.)

perjantai 28. toukokuuta 2010

Blog candy!



Tästä osoitteesta löytyy aivan huikea bloginamu:

http://truesgiftsfromtheheart.blogspot.com/

maanantai 24. toukokuuta 2010

Itsetehtyä paperia


En kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi nuo kuvat kääntyy väärinpäin, vaikka ovat ladattaessa oikeinpäin.. Nämä paperit tein jo kauan sitten. Se oli ensimmäinen kerta, kun paperia tein itse. Isäni teki minulle sitä varten hienot välineet. Kuvaan ja postaan ne vaikka myöhemmin. Paperia oli yllättävän hauska tehdä. Oli mielenkiintoista nähdä, minkänäköistä jälkeä syntyy. Tuossa yläkuvassa olen kokeillut prässättyjä kasveja, lankaa ja paperia koristeena. Osa on tehty sanomalehtipaperista ja osa muistaakseni käytetystä kopiopaperista.


Tässä sama juttu: kukkia, lankaa yms. Langat olisi vaan saanut olla ehdottomasti ohuempia. Myöskään alemmissa kuvissa en ole mitään uutta kokeillut. Vähän eri näköisiä vaan.





Mut tulee kyllä kivan näköistä paperia ihan ilman mitään koristuksiakin. Ja ehdottomasti pitää kokeilla uudelleen. Aikamoinen homma oli kyllä papereiden kuivattelussa muistaakseni.

"Onnea on kauniit värit ja maisemat."

lauantai 22. toukokuuta 2010

Synttäriyllätykset 4 v. kummitytölle (teemana orava)







Rakkaalla kummitytölläni oli viikko sitten 4 v. syntymäpäiväjuhlat. Ne pidettiin Rossossa ja teemana oli Onni-orava. Lahjan olin ostanut jo aiemmin, kun sattui silmään kaupassa kiva. Mietin, mitä oravamaista saisin lisättyä lahjaan mukaan. Niinpä tuli mieleeni paketoida lahja vähän eri tavalla. Minulla on sellainen kirja kuin Askartelun pikkujättiläinen ja siinä muistelin olevan jotain eläinpaketointeja. Tämä tuli mieleen lahjani muodosta, kun kyseisessä kirjassakin lahja oli tuon muotoinen. Kirjassa pakettieläimet olivat hiiri ja pupu, mutta minä sovelsin ja tein oravan. Nyt tuli vaan mieleen, kun tuota kuvaa katson, että olisihan orava-raukalle voinut kädetkin lahjoittaa. Niitä ei kirjassa ollut laitettu, niin ei tullut edes mieleeni. No, sai hän sentään jalat, korvat, hännän ja kasvot. Vaikka häntäkin tuli ihan minun omasta päästä. Askartelusilmät sopii mielestäni hyvin tähän.

Kortti 11/2010. Korttiin piti myös saada oravia. Nätimpikin olisi voinut tulla. Vihreä aaltopahvi on "ekopahvia". Muistutti mielestäni kuusta, siksi käytin sitä.


Lähikuvaa.






Olen pitkään halunnut tehdä itse tikkareita. Resepti löytyy minun sellaisesta karkintekokirjasta, minkä nimeä en just nyt muista. Marsipaanista pyöritellään palloja, jotka kastetaan karamelliseokseen. Itse en pidä marsipaanin mausta. Koska lapset siitä yleensä kuitenkin pitävät, arvelin, että tämä olisi kiva lisäylläri Lotalle. Karamelliseokseen lisäsin vaniljan makua. Myös väriä siihen laitoin -vihreää-, kun sitä kaapista löytyi, mutta se ei erotu ollenkaan, kun marsipaani on niin punainen. Karamelliseosta tehdessäni poltin peukaloni. Kun pyörittelin tikkareita, että karamelliseos jähmettyisi marsipaanin päälle eikä valuisi heti pois, tippui seosta peukalooni. Auts. Iso auts. Maistoin karamelliseosta. Uskon, että on varmasti lasten mieleen. Ja kyllähän se Lotta ainakin sanoi tykkäävänsä.



Lähikuvaa..


Lähikuvaa 2.


Lähikuvaa 3.


Käärin tikkarit sellofaaniin ja laitoin tällaiseen pulloon, jonka olen joskus saanut. Siinä oli jotain karkkia sisällä, mutta en muista mitä. Pullo aukeaa pohjasta.


Lähikuvaa..


Lähikuvaa 2.


Kortti 12/2010. Pitihän tikkareillekin tehdä oma kortti: tikkarikortti tietenkin. Takapuolella tikkariloru. Kortti väritetty erilaisilla puuväreillä (nimeä en tietenkään taas muista). Värittämisen jälkeen siveltimellä vettä päälle, niin näyttää kuin vesivärimaalaukselta.


Ja vielä lisäksi itse tehty orava -naamari. Vähän naamarin kokoa ja muotoa hahmottelin valmiiksi ostetusta kissa -naamarista, mutta korvat ja hampaat hahmottelin itse sekä itse väritin vahaliiduilla kasvot. Vähän piti ottaa oikeasta oravan kuvasta mallia, että minkäs näköinen se oikein onkaan. Samalla tehtailin omille tytöille toisen naamarin.


Tässä vielä lähikuvaa.

"Onnea on isot lumihiutaleet."
(Onpa hassua kirjoitella tällaisia lauseita kovalla helteellä, mutta en jaksa ruveta tuolta vihkosta erikseen valkkaamaan, vaan kirjoitan siinä järjestyksessä, kun ne on sinne kirjoitettu.)

Lisää muistoja lapsille






Tämäkään kuva ei suostu yhteistyöhön. Mikä tässä oikein mättää.. Joka tapauksessa tässä oikeat skräppäysalbumit, ostettu alennuksesta Tiimarista. Otan joka vuosi meistä perhekuvan ja laitan molempien tyttöjen huoneisiin pupu -kehyksiin, jotka mummi on ostanut molemmille tytöille. Sitten, kun on aika laittaa uusi kuva kehykseen, laitan vanhan kuvan albumiin. Ja tämä on kans tarkoitus tehdä skräppäämällä. Siitä on sitten kiva seurata, minkä näköinen perhe on ollut minäkin vuotena.



Lähikuvaa.


Lähikuvaa 2.



Ja tässä päiväkirjat, joita tytöille kirjoitan. Niistäkin kerroin jo aiemmin, joten en kirjoita uudelleen. Eli täällä on ihan vaan tekstiä joka päivältä. Tyttöjen nimet ja ihanat I love you nalletarrat päällä.


Tämä on kummityttöni päiväkirja. Tätä aloin tehdä eka skräppäystyyliin, mutta päädyin sitten kahteen projektiin: päiväkirjaan ja erilliseen skräppäysalbumiin. Tässä oli aluksi päällä vaahtomuovikirjaimet, mutta yksi hävisi jonnekin eikä mulla ollut enää lisää sitä kirjainta, joten vaihdoin tarroiksi.


Ja tässä vielä yhden sortin vihkoset. Näihin kirjoitan ranskalaisilla viivoilla tyttöjen uudet kokemukset ja opitut asiat. Siihen myös tarkka ikä. Jos niitä asioita lähtee tuolta päiväkirjasta metsästämään, saa aika kauan etsiä, kun sivuja on aivan tolkuttomasti. Lisäksi, ne kirjat kun annan  vasta myöhemmin lahjaksi, niin näitä kirjoja voi selailla jo koko lapsuuden ajan.

Ja muuten niissä Nasu ja Hello Kitty -kansioissa, mistä aiemmin kirjoitin, on joka vuodelle oma kohtansa (0-1 v., 1-2 v. jne.) ja siellä vielä itse tehdyt aloitussivut eri teemoille.

Meneekö vähän liiallisuuksiin? No, ainakin tytöt varmasti tykkää sitten vanhempana.

"Onnea on halaaminen."


Lapsille muistoja


Näistä kirjoista kirjoitinkin jo aiemmin. Nyt otin niistä kuvat. Eli tässä kuvassa on alennuksesta ostetut valokuva-albumit. Niihin aion laittaa tytöille saatuja valokuvia ja esim. päiväkotikuvia. Minähän olen päättänyt, etten juurikaan kehittele valokuvia, kun ne ei muuten mahtuisi minnekään, mutta näihin minun projekteihin tulee kyllä jotain kehiteltyä. Nämä albumit on kuitenkin sitä varten, että saa jotkut irtokuvat johonkin pois lojumasta. Kun sukulaisilta esim. saa jotain kuvia. Laitan ekana esim. Veeran albumiin ristiäiskuvan, 1 v. kuvan ja kuvat, kun oli perhepäivähoidossa ja kävi valokuvaajalla päiväkodilla ryhmänsä kanssa. Eli joka vuosi aion laittaa synttärikuvan, niin voi katsoa, miten on kasvanut. Albumit on Suomalaisesta kirjakaupasta.


Yhden tällaisen vauva-albumin ostin Veeraa odottaessani Anttilasta. Sitten harmitti pirusti, kun halusin samanlaisen Elinalle, mutta onneksi vielä löysin toisen. Näihin albumeihin tulee paljon valokuvamuistoja sellaisista "merkkihetkistä", mutta myös tekstiä kaikenlaisista oppimisista.


Jo ajat sitten ostin jostain tuon Nasu -kansion Veeralle, että siihen liitän kaikenlaista muuta materiaalia kuin valokuvia. Kansio on jaettu omiin osiinsa. Siellä on esim. syntymästä saatuja lappuja ja kopio syntymätodistuksesta, onnittelukortit syntymästä ja ristiäiskortit yms. Hello Kitty -kansion ostin Elinalle häntä odottaessani Jyskän varastomyymälästä.


Tämä kuva ei suostu menemään oikein päin. Veera lukee päällimmäisen haitarikansion päällä. Siihen on käytetty tarrakirjaimia, jotka on tullut matkalaukun mukana. Lisäksi pari kukkatarraa ja kontaktimuovia laitettu vielä päälle, kun kansion pinta on niin liukas, ettei meinaa kirjaimet pysyä siinä. Mulla on itellänikin haitarikansio tärkeille papereille ja halusin sellaisen tytöillekin. Elinalle ostin tuon vähän myöhemmin. Siinä ei ole vielä nimeä päällä, mutta laitan kyllä. Nyt ei ole vielä muita papereita siellä kuin syntymätodistus.


Ja tässä tyttöjen toiset valokuva-albumit. Päällimmäisen ostin jo kauan aikaa sitten Suomalaisesta. Siinä lukee kultaisilla kohokirjaintarroilla Veera. Toisen ostin samasta paikasta myöhemmin. Siihen on myös kirjaimet vielä laittamatta. Nämä ovat siis skräppäysalbumeita minulle. Oikeastihan ne on tavallisia valokuva-albumeita, mutta oikeat skräppäysalbumit on kalliita eikä niihin mahdu kovinkaan paljon valokuvia. Siksi olen valinnut tällaisen polun itselleni. Myöhemmin laitan kuvia sisällä olevista sivuista. Ne ei ole kyllä ollenkaan niin hienoja kuin yleensä skräppäysalbumeissa. En ole ihan niin huolellisesti jaksanut tehdä. Ehkä jatkossa paneudun asiaan vähän paremmin. Valokuvia vaan on hirmuiset määrät sinne laitettavana ja lisää tulee koko ajan. Eli näihin albumeihin laitan kuvat kaikista uusista asioista, mitä tytöt on oppinut. Esim. kääntyminen, ryömiminen, konttaaminen, soseen syöminen, ylös nouseminen, käveleminen, pulkassa olo jne.


Lähikuvaa.


Tässä albumissa on sama idea kuin edellisissä. Osoite on vaan eri. Eli teen kummitytölleni tätä. Kirja ostettu aika päivää sitten myös Suomalaisesta. Se on kans jo alulla.

"Onnea on hyvät välit vanhempiin."

Nimipäiväkortti kummitytölle

Kortti # 10/2010. Tämän kortin tein jo aiemmin, mutta nyt vasta viimeistelin sen. Tähän ei kyllä paljon tekemistä vaadittu. Nimittäin leikkasin Nalle Puhin kuvan pahvilaatikosta, jossa oli ostamamme lasten kattolamppu. Tykkään käyttää kaikkea mahdollista materiaalia kortin teossa. On kiva, ettei kaikesta tarvitse maksaa ja lisäksi tulee vähän eri näköisiäkin kortteja sitten -ja on ekologista. Tosin kyllä ostettujakin materiaaleja on hurjan kiva käyttää. Tässä ei paljon luovuutta voinut käyttää hyväksi (tai minä en ainakaan osannut käyttää), mutta uskoisin, että on 4 -vuotiaalle lapselle mieleen. Kortin päälle liimasin valmiita softiskirjaimia (onko lie taas oikea termi?) ja -sydämen. Kortin takapuolesta ei ole kuvaa, mutta siellä on ruskeata pahvia peitetty keltaisella paperilla, jonka reunat on leikattu kuviosaksilla. Lisäksi leimasinkuvia alareunassa.

"Onnea on poikaystävän vapaat intistä."
(Tämän olen lisännyt listaani teini-ikäisenä)